Yllätysretki

Kerran kun minä ja isi ja äiti ja pikkusisko olimme kotona niin äiti käski meidän laittaa mekot päälle.Sitten kun me puimme niin minä kysyin että minne me mennään ja isi sanoi että hammaslääkäriin ja äiti sanoi että lääkäriin ja meille annetaan kesärokotus kolmeen paikkaan. Mutta ne nauroivat koko ajan. Ja me mentiin metroon ja me jäimme sörnäisissä ja lähdimme kävelemään ratikkapysäkille. Ja me mentiin ratikka kasiin ja ajettiin sillä…enpäs kerrokaan vielä minne.

Me ajoimme ja ratikalla ja minä katselin sitä taulua jossa aina näkyy mikä pysäkki on seuraavaksi. Sitten me jäimme yhdellä pysäkillä ja minä näin linnanmäen korkeimmat laitteet ja sitten minä heti huusin että me menemme linnamäelle! Ja isi sanoi että eeei, kiistän kaiken. Mutta sitten me kuitenkin menimme. Minä sain isohupi rannekkeen ja pikkusisko pikkuhupin.

Ensin me menimme helikopteriin ja sitten hihoppiin. Pikkusisko tykkäsi hiphopista vaikka se ensin sanoi että se ei halua kumminkaan.Mutta se peruutus ei enää silloin käynyt koska se oli jo laitteessa ja turvapuomi oli kiinni. Onneksi se kuitenkin ihastui siihen niin paljon että halusi mennä sinne uudestaan monta kertaa.
Minä kävin vonkaputouksessa, hurjakurussa pikajunassa , kummitusjunassa rinkelissä (eli entisessä maailmanpyörässä) vuoristoradassa ja tulireessä. Vuoristorata ja tulireki olivat parhaimmat mutta vuoristorata oli silti ihan kaikkein paras. Siellä oli kivaa kun se meni koko ajan ylös ja alas ja siellä tuntui hurjalta kun se välillä kääntyi ja teki hirveitä mutkia samalla kun se meni alas ja ylös. Äiti kysyi miltä minun vatsassani tuntui mutta minä sanoin ettei miltään. Mutta minä kiljuin kuitenkin kuin kojootti.

Tulireessä minä pääsin kerran ensimmäiseen vaunuun ja siinä edessä se meni todella paljon kovempaa vauhtia kuin keskellä mihin paikkaan olimme viimeksi menneet. Kun siinä oli jonoa ja piti kulkea semmoisen käytävän lävitse (jossa ei ollut kattoa) niin siihen oli tehty muovista kallio johon oli maalattu luolamaalauksia koristeeksi. Ne eivät tietenkään olleet aitoja. Sitten siellä oli muovinen lohikäärme joka oli työntynyt käytävän alta ja sen alla oli puita joissa oli punaista maalia ja sen sylissä oli arkku. Minä ajattelin että ehkä se punainen maali puissa esitti niitten ihmisten verta jotka lohikäärme oli tappanut kun ne yrittivät hakea sitä aarretta. Ja joissain kiinnipitotolpissa oli nolla ja x mutta kun minä kysyin isiltä mitä ne tarkoittivat isi sanoi ettei sekään tiennyt.

Minä odotan että minä pääsen isompana kieppiin ja muihin semmoisiin joihin en tällä kertaa vielä päässyt kun olin liian pieni.

Pikkusisko halusi myös kirjoittaa tähän linnanmäestä.Hän kirjoitti itse paitsi äiti laittoi sanavälit koska pikkusisko ei koskaan muista laittaa niitä. Tässä se kirjoitus on:

meilä oli eväitä mukana linnanmäelä
minä pääsin lohikäärmeseen
ensimäisenä minä
menin helikopterin
siten minä menin hiphopin
ensin minä sanoin että minä en haluakaan
mutta ne puomit olivat jo kiini

Mikä kesässä on kivaa

Minusta kesässä on kivaa se että silloin on lämmintä ja että voi olla sortseilla ja t-paidalla, Minä olen käynyt paljon ulkona ja opetellut hyppimään hyppynarulla monta kertaa peräkkäin niin että joku hypittää. Minun hyppimisennätykseni on 26 hyppyä peräkkäin.Meidän pihassa on aika saman ikäisiä lapsia paljon ja niitten kanssa on kiva leikkiä ja pikkusiskokin pääsee mukaan kun me leikitään. Me leikimme kavereiden kanssa aika usein kotia tai leikimme pyörällä poliisia ja rosvoa. Ja pikkusisko on aina poliisi kaverinsa Aadan kanssa ja huutaa vankilaan! jos se näkee jonkun ja pääsee lähelle. Meidän leikit sujuu hyvin ainakin yleensä mutta joskus me riitelemme keskenämme. Se johtuu siitä että kaikki haluaisivat määräillä mitä leikitään. Mutta se sitten se ratkaistaan sillä lailla että kaikki saavat leikkiä kaikkea.Ja yleensä pysymme kyllä sovussa.

Meiltä kaadettiin toiselta pihalta puita ja nyt siellä on ihan sotkuista ja tukkeja on melkein joka paikassa.Mummo on sanonut ettei niiden päällä kannata seistä koska ne voivat kierähtää alta mutta mummo onkin aina melko varovainen ja minä taas olen aika hurja.

Minä olen syönyt paljon jäätelöä. Ne olivat kaksi suklaatuuttia. Yhden kerran toriravintolassa ja yhden kerran me ostimme kaupasta suklaatuutin ja söin sitä matkalla. Minä haluaisin vielä kesällä käydä paljon uimassa kun en ole tänä kesänä yhtään käynyt. Ja sitten vielä haluaisin hyppiä lisää hyppynarulla ja ehkä syödä vähän lisää jäätelöä jos tulee tilaisuus.

Tämä kuva on siitä kun tein äidille kirjanmerkin kun halusin tehdä jotain hyödyllistä jota osaisin tehdä itsekkin.

Kukkien istuttaminen ja pohdiskelua elämästä

Minä tykkään istuttaa kukkia. Minusta ne ovat kauniita. Ja sitten kun on kestänyt vaivan kylvää ja kastella ne niin sitten on hienoa joka puolella. Me kylvettiin siemeniä pikkusiskon kanssa. Mummo kasteli ja mekin saimme kastella. Pikkusisko oli innokas ja koko ajan hän halusi kastella vain. Minäkin olin innokas kastelija ja kylväjä. Meillä oli joitain siemeniä joista mummokaan ei tiennyt mitä kukkia niistä kasvaa mutta jotain kukkia kumminkin. Isi oli tuonut ne englannista. Me toivottiin että ne kasvaisivat vaikka ne ovatkin ulkomaalaisia. Me myös kitkimme rikkaruohoja. Minä ja pikkusisko kitkettiin voikukan lehtiä ja kukkia kukkapenkistä. Joitakin valmiita taimiakin me istutettiin ja niiden nimi oli liisakukka. Silloin kun minä kitkin rikkaruohoja minulle tuli mieleen se kaikki että miksi minä olen tässä ja miksi juuri minä olen tässä elämässä yhtenä ihmisenä mukana. Ja minä kysyin mummolta että mistä kaikki on saanut alkunsa ja kuka tai mikä ihmiset on tehnyt mutta mummo sanoi että ei oikein kukaan voi tietää ja että se olisi aika kova pala aikuisillekin.Mutta silti minä mietin myös että mikä on elämän tarkoitus.Ehkä me olemme olemassa siksi että kaikilla planeetoilla ei olisi niin tyhjää vaan edes yhdellä planeetalla olisi elämää. Minusta elämä pitäisi elää sovussa ja rauhallisesti että kenelläkään ei olisi murheita ja kaikilla olisi kaveri.

Onnelin ja Annelin talo ja minun taloni

Yhdessä lempi kirjoistani onnelin ja annelin talo jonka on kirjoittanut Marjatta kurenniemi on todella hassuja tapahtumia ja minä tykkään siitä.Siinä kirjassa Onneli ja anneli ostavat talon ja he rupeavat asumaan siinä kahdestaan vaikka ovat vielä lapsia. Siinä talossa on kaikkein kivointa leikkihuone. Siellä on myös kivaa niiden (onnelin ja annelin ) lemmikit. Lemmikkeinä on kaksi undulaattia joitten nimet on camilla ja Dorinda. Onneli ja Anneli ovat lukeneet nimet jostain prinsessa satukirjasta.
Minäkin haluaisin semmoisen talon koska se on kiva minun mielestäni. Minä asuisin siellä lapseni ja mieheni kanssa. Sitten kun minä muutan siihen omaan taloon joskus ehkä niin minä ajattelen että ostan lemmikiksi sinne kaksi koiraa. Toinen voisi olla dalmatialainen ja sen nimeksi tulisi Tassu. Toisen nimeksi tulisi tomera ja se voisi olla ehkä kultainen noutaja. Ja voisin ostaa ne siitä huolimatta vaikka siinä talossa olisikin jo kaksi undulaattia. Minä en voi heti nyt lapsena ostaa lemmikkiä koska äitini on allerginen kissoille ja jos ostaisimme jonkun muun karvaisen eläimen hän voisi tulla allergiseksi muillekin.Ja silloin olisi niin hirveän vaikea luopua lemmikistä että olisi niin surullista eikä yhtään tietäisi mitä voisi tehdä.

Minun tulevat lapseni voisivat olla tyttö ja poika. tytön nimeksi tulisi Merituulia (jos sellainen nimi on olemassa ) ja pojan nimeksi voisi tulla Aleksander. Mies voisi olla ihan minkälainen vain kunhan se vain on kiltti lapsille ja minulle. Sitten kun minä olen aikuinen minä aion tehdä tuon kaiken kunhan vain en itsekin ole allerginen eläimille.Ja lapsista ei voi tietää saanko niitä ja ei sitäkään voi tietää löydänkö minä juuri sellaisen talon mistä olen unelmoinut.