keskiviikkona, maaliskuuta 29, 2006

Sininen kani matkalla englannissa

Minulla on unilelu jonka nimi on sininen kani. Se on minulle rakas. Kerran kun isi meni matkaan hän otti sen mukaan matkalle eikä edes sanonut minulle mitään. Sitten äiti näytti meille isin lähettämiä kuvia siitä mitä kani oli tehnyt englannissa. Äiti luuli että minä olisin surullinen kun en saisi moneen yöhön ottaa sitä sänkyyn mutta me vain nauroimme.

Sininen kani lentokentällä

Sininen kani oli aika hassun näköinen kun äiti näytti siitä kuvia. Sininen kani katsoo lentokonetta ja on varmaan vähän ihmeissään koska se ei ole melkein koskaan nähnyt niin läheltä lentokonetta kokonaan. Sininen kani ajattelee varmaan että se on oikein hieno lentokone ja että siellä on varmasti tosi paljon kiinnostavaa.

Sininen kani istuu lentokoneessa

Sininen kani istuu nyt tuolilla minusta se näyttää siltä kuin se haluaisi jotain ruokaa. Minusta sitä varmasti vähän jännittää. Ja eikä ihme koska se on ensimmäistä kertaa matkalla ilman minua. Minulla oli silti ikävä sitä kun se oli poissa.

Sininen kani katsoo lentokoneen ikkunasta

Sininen kani katselee aika innokkaan näköisenä lentokoneesta. Sininen kani ajattelee ehkä sitä että mitähän ihmisille on tapahtunut kun ne näyttää niin pieniltä ja oikeastaan ne ovat hävinneet kokonaan.

Kerron matkasta lisää sitten ensi kerralla.

sunnuntaina, maaliskuuta 19, 2006

Mummoni

Minulla on tosi taitava mummo se osaa tehdä rautalangasta nukkeja ja leipoa marsipaanikakkua ja pikkuleipiä. Mummo kertoo joskus lapsuudestaan kivoja tarinoita ja niistä on tositarinapalstakin saanut alkunsa. Mummo on kiva koska sillä on enemmän aikaa lapsille kuin äidillä ja isillä. Tänään hän on kylässä sen takia koska päiväkodissa oli iso vanhempien päivä. Mummon lapsuuden aika kuulostaa kivalta ja minä haluaisin elää samanlaisessa ajassa. Mummo asui maalla ja heillä oli niin kivoja eläimiä.

torstaina, maaliskuuta 16, 2006

Kuka kirjoittaa nämä jutut

Blogini jutut kirjoitan minä itse. Ehkä äiti vähän ensin liikaa neuvoi mutta sitten minä rupesin ihan kieltämään sen että äiti neuvoi. Mutta joskus äiti ehdottaa aiheen jos minä en itse keksi. Pippa aiheesta asti minä sanoin sen että äiti ei enää saa yhtään neuvoa että mitä minä kirjoitan. Taide kirjastakin minä itse kirjoitin kaiken äiti teki vaan linkin.Äiti kertoi minulle että jotkut ovat kirjoittaneet että minä en varmasti ole kirjoittanut näitä itse. Mutta sen takia minä olen hyvä kirjoittaja koska minä olen ehtinyt harjoitella.Tositarinapalsta oli minun keksimä ja keksin sen päiväunilla kun puhuimme blogistani eikä äiti neuvonut yhtään siinä. Minä vaan keksin että semmoinen olisi kiva.

keskiviikkona, maaliskuuta 15, 2006

Kun paras kaverini muutti pois

Minun paras kaverini oli Susanna hän ei ollut koskaan suuttunut minulle
ja hänen kanssaan oli tosi kiva leikkiä.Ja kun kuulin että susanna muutttaisi pois niin minä tulin surulliseksi.
Kaverin nimi oli susanna ja hän oli kuusi vuotta hän kävi eskaria.Mutta minä tiedän että Susannalle voi kirjoittaa sähköpostia ja soittaa puhelimella ja kännykällä sille voi myös kirjoittaa kirjeen. Minä kirjoitin susannalle mutta sitten me emme muistaneet hänen osoitettaan ja sitten kun minä keksin että me voimme soittaa heille niin numerokin oli kadonnut . sitten minä kirjoitin uudestaan ja onnistuin. Jonkun ajan kuluttua minä sain kirjeen joka oli susannalta siinä oli myös koru.

maanantaina, maaliskuuta 13, 2006

Odotan kevättä

Odotan jo kevättä siksi että silloin alkaa olla lämmin ja linnut alkavat laulaa ihan toden teolla ja aurinko alkaa paistaa niin paljon. Odotan kevättä sen lisäksi myös sen takia koska silloin on niin paljon tutkittavaa sillä eläimet heräävät ja muuttolinnut tulevat takaisin. Sillä tavalla se auttaa sitä tutkimista että silloin on niin paljon kaikkia pieniä ja suuria eläimiä ja kasvejakin on paljon enemmän koska talvella ei ole oikein paljon kasveja koska silloin on niin kylmä että kasvit eivät voisi elää. Odotan kevättä myös sen takia että silloin voi pyöräillä. Ja kevään jälkeen tulee kesä ja kesällä voi uida.

perjantaina, maaliskuuta 10, 2006

Etelämantereen eläimet


Tässä näkyy osa yhdestä työstäni jossa on jäätikkö ja sen asukkaita. Silloin kun tein jäätikkö työtä niin minusta se näytti vähän huonolta mutta nyt kun katsoin sitä sillä lailla että siinä oli myös nuo eläimet jotka muovailin ja maalasin mukana niin se oli minusta onnistunut. Asukkaita on vasta pingviini ja yksi kala mutta aion tehdä lisää ja ehkä sitten laitan tänne uuden kuvan. Aion laittaa mukaan vielä vähän aikaisemmin tekemäni työn joka esittää joutsenen poikasta. Minä meinasin tehdä samalla kun tein joutsenta sille pesän mutta siitä tulikin talo mutta ehkä teen sen pesän myöhemmin.

Milloin on paha mieli ja milloin on oikein iloinen

Joskus kun minulla ei ole vaikka leikki kaveria niin minua saattaa ruveta itkettämään niin silloin auttaa jos halii äitiä (jos on kotona).Silloinkin tulee paha mieli jos pikku sisko tai joku muu lyö minua .Kerran kun minä olin päiväkodissa ulkona odottamassa että pääsee sisään niin Tuoppi löi minua harjalla ja minua rupesi itkettämään.Silloin kun minä sain kiilto kuvia niin minä olin niin iloinen että minun kurkkuuni ihan sattui. Ja kun minä menen mummolaan niin minä olen tosi iloinen. Silloin kun leikin kaverieni kanssa nin minä olen iloinen . Silloin kun halin unikavereitani niin silloinkin olen iloinen. Mutta luulen että ikinä en ole ollut niin onnellinen kuin silloin kun sain pikku siskon. Muistan että se oli ihanan näköinen ja hirveän pikkuinen. Ja varmaan kurjin päivä elämässäni oli se päivä jolloin pieni sininen kanini katosi eikä se tullut edes jouluksi tai uudeksi vuodeksi ja se on vieläkin kateissa.

maanantaina, maaliskuuta 06, 2006

Kiltti vai tuhma?

Silloin kun katsoo joitain joilla näyttää olevan hauskaa siksi että he ovat kiusanneet joitain muita niin rupeaa tuntumaan ihan siltä että ei itsekkään jaksaisi olla kiltti vaan voisi kiusata muita ja lyödä muita.Ja että haluaisi löytää jonkun (niin kuin semmoisen hölmöilyn asiantuntian) jonka kanssa voisi hyvin paljon kiusata muita. Onneksi pystyn hillitsemään itseni sen takia koska minä tiedän ettei niin saisi tehdä ja koska silloin siitä jota kiusaa niin tuntuu pahalta.

Silloin jos minusta tuntuisi etten muuten voisi selviytyä siitä tunteesta vaan haluaisin rynnätä toisten kimppuun niin minä tarraisin kiinni ensimmäiseen kestävään esineeseen sillä jos pitää jostain kiinni (vaikka tukevasta puun rungosta) niin ei voi juosta muuten kuin paikallaan. Minulle ei onneksi koskaan ole sattunut niin ja minä en edes haluaisi tehdä niin sillä tiedän että se on tyhmää.Mutta joskus voi tuntua tuntua semmoiselta että ei pysty olemaan kiltti. Sellaisia tilanteita voi olla vaikka silloin kun on nähnyt tai kokenut jonkun kiusaajan seurassa jotain semmoista että rupeaa vähän pelottamaan esimerkiksi kiusaaja vaikka yrittää lyödä. Silloin ehkä tekisi mieli lyödä takaisin ja varmaan löisinkin. Ja jos minua sillä lailla kiusataan niin minä olen lyönytkin takaisin (jos se kiusaaja on lyönyt). Mutta silti tiedän että muuten ei saisi kuitenkaan lyödä eikä muutenkaan satuttaa tai kiusata.

Pikkusiskoani on joskus päiväkodissa kiusattu mutta minä olen puolustanut sitä vaikka itsekkin joskus kiusaan sitä kotona (koska se on joskus hirveän ärsyttävä sillä se koko ajan haluaa leikkiä samalla tavaralla kuin minä).Ja nyt pitääkin lopettaa koska pikkusisko huusi juuri auttamaan koska isi vangitsi sen (ei tietenkään oikeasti).

lauantaina, maaliskuuta 04, 2006

Tunnetko? (taidekirjani)

minulla on taidekirja Tunnetko? jossa on ateneumin taide teoksia ja joitakin olen nähnyt myös oikeasti siellä. Minä pidin eniten niistä joiden nimet olivat lapsen ruumissaatto albert edelfelt ja haavoittunut enkeli hugo simberg ja kuningatar blanka albert edelfelt ja kuolema kuuntelee hugo simberg ja amor ja bacchus lapsina walter runeberg ja Andromeda johannes takanen.

Vaikka lapsen ruumissaatto olikin surullinen niin minusta se oli niin liikuttava että se oli ihan pakko laittaa tänne sivuille . Sen että kaikki olivat surullisia huomasin siitä että isosiskon naama oli ihan punainen ja ilme hyvin surullinen ja perheen isä oli hyvin väsyneen näköinen . Varmasti heistä tuntui siltä että he olisivat voineet antaa ihan mitä vain että lapsi olisi vielä saanut elää ja myöskin siltä että kaikki olisi hirveän surullista tästä lähtien. Mutta silti he soutavat elämänsä raskainta soutoa puuristin nojatessa ruumis arkkuun sillä hautaus maa on järven toisella laidalla.

Kuolema kuuntelee oli minusta semmoinen taulu että kuolema olisi ollut hirveän surullinen ja sitten miettinyt että voisiko antaa pojan äidin kuolla. Ja minusta tuntui kuin poika olisi yrittänyt hirveästi itkeä mutta jostakin syystä ei olisi voinut.

Haavoittunut enkeli taulusta ei taiteilija halunnut kertoa että miksi pojat kantoivat haavoittunutta enkeliä ja se siinä ihmetyttää että olivatko pojat juuri satuttaneet enkeliä kun he juuri sitä kantoivat ? Minusta oli niin että pojat eivät olleet tehneet yhtään mitään enkelille sillä toisen pojan kasvot olivat ihan punaiset ja surulliset ja se on merkki siitä että suree.Ja minusta siinä olisi voinut tapahtua niin että enkeli olisi pudonnut taivaalta ja sitten sinkoutunut maahan ja olisi ollut niin säikähtynyt että ei olisi muistanut osaavansa lentää ja kun pojat ovat löytäneet sen he kantaisivat sen hoitoon. Ehkä kukat jotka olivat enkelin kädessä olivat semmoisia jotka pojat olivat antaneet sille koska surivat niin hirveästi sitä että enkeliä oli sattunut .

Äiti kertoi että näitä tauluja joista kerroin voi katsoa ateneumin internetissä ja siellä on myös samoja kertomuksia tauluista kuin mitä minun kirjassani on.
Ateneumissa on myös sunnuntaina aina taide pajoja joihin me olemme myös joskus menneet ja kaikki saavat mennä sinne ja siellä on kivaa .

Haluan kertoa vielä että taulun kuningatar blanka oli myös kirjassa kuinka kummaa on kaikkialla mutta kummaa ei tarkoita kummallista vaan maan nimeä. Sen kirjan kirjoitti Marjatta Kurenniemi voit itsekin lukea sitä sillä siinä etsitään kuningatar blankan kadonneita saksia ja prinsessan kruunua.Se on erityisen jännittävä ja ihana kirja sitä kaikkea se on !

torstaina, maaliskuuta 02, 2006

Äiti ja isä

Äiti on luonteeltaan kiltti ja lempeä ja isi on hupsu ja se kutittaa aina mutta sekin on hellä. Minusta äiti ja isä ovat kivoja siksi koska niitten kanssa voi tehdä kaikkea jota lasten kanssa ei voi tehdä niin kuin käydä vaikka puistossa sillä ainakaan minä en vielä saa käydä missään edes lähipuistossa yksin. Ja äiti ja isä pitävät huolta meistä ( pikkusiskostani ja minusta).

Minusta on joskus vähän kurjaa kun äiti tai isi tulee kesken leikin sanomaan että nyt nukkumaan ja kun ne tulee sanomaan että nyt pitää nousta.Mutta siltikään en voi tietää mitään asiaa jota äidissä tai isässä voisi parantaa koska ne ovat niin hyvät vanhemmat.Ja on joskus myös hyvä että ne tulevat herättämään aikaisin aamulla että varmasti ehtii päiväkotiin.

Minusta kurja äiti olisi semmoinen joka ei koskaan halisi tai hellisi lapsiaan eikä myöskään yhtään ajattelisi lapsiaan. vielä pahempaa olisi jos äiti löisi tai tukistaisi tai repisi ja riuhtoisi lapsiaan. Ja kurja isi olisi semmoinen että se koko ajan komentelisi ja löisi ja myös satuttaisi.Kurjat vanhemmat saisi ehkä paremmaksi jos hellisi heitä.Mutta jos lapsella olisi semmoiset kurjat vanhemmat heidän pitäisi mennä kertomaan poliisille tai lain laatijoille koska lapsia ei saa lyödä eikä muutenkaan satuttaa. Myös vaikka mummolle tai ehkä päiväkodin opettajalle voisi kertoa. Mutta onneksi minun äitini tai isäni ei ole semmoinen !