Kukkien istuttaminen ja pohdiskelua elämästä

Minä tykkään istuttaa kukkia. Minusta ne ovat kauniita. Ja sitten kun on kestänyt vaivan kylvää ja kastella ne niin sitten on hienoa joka puolella. Me kylvettiin siemeniä pikkusiskon kanssa. Mummo kasteli ja mekin saimme kastella. Pikkusisko oli innokas ja koko ajan hän halusi kastella vain. Minäkin olin innokas kastelija ja kylväjä. Meillä oli joitain siemeniä joista mummokaan ei tiennyt mitä kukkia niistä kasvaa mutta jotain kukkia kumminkin. Isi oli tuonut ne englannista. Me toivottiin että ne kasvaisivat vaikka ne ovatkin ulkomaalaisia. Me myös kitkimme rikkaruohoja. Minä ja pikkusisko kitkettiin voikukan lehtiä ja kukkia kukkapenkistä. Joitakin valmiita taimiakin me istutettiin ja niiden nimi oli liisakukka. Silloin kun minä kitkin rikkaruohoja minulle tuli mieleen se kaikki että miksi minä olen tässä ja miksi juuri minä olen tässä elämässä yhtenä ihmisenä mukana. Ja minä kysyin mummolta että mistä kaikki on saanut alkunsa ja kuka tai mikä ihmiset on tehnyt mutta mummo sanoi että ei oikein kukaan voi tietää ja että se olisi aika kova pala aikuisillekin.Mutta silti minä mietin myös että mikä on elämän tarkoitus.Ehkä me olemme olemassa siksi että kaikilla planeetoilla ei olisi niin tyhjää vaan edes yhdellä planeetalla olisi elämää. Minusta elämä pitäisi elää sovussa ja rauhallisesti että kenelläkään ei olisi murheita ja kaikilla olisi kaveri.