Kiltti vai tuhma?

Silloin kun katsoo joitain joilla näyttää olevan hauskaa siksi että he ovat kiusanneet joitain muita niin rupeaa tuntumaan ihan siltä että ei itsekkään jaksaisi olla kiltti vaan voisi kiusata muita ja lyödä muita.Ja että haluaisi löytää jonkun (niin kuin semmoisen hölmöilyn asiantuntian) jonka kanssa voisi hyvin paljon kiusata muita. Onneksi pystyn hillitsemään itseni sen takia koska minä tiedän ettei niin saisi tehdä ja koska silloin siitä jota kiusaa niin tuntuu pahalta.

Silloin jos minusta tuntuisi etten muuten voisi selviytyä siitä tunteesta vaan haluaisin rynnätä toisten kimppuun niin minä tarraisin kiinni ensimmäiseen kestävään esineeseen sillä jos pitää jostain kiinni (vaikka tukevasta puun rungosta) niin ei voi juosta muuten kuin paikallaan. Minulle ei onneksi koskaan ole sattunut niin ja minä en edes haluaisi tehdä niin sillä tiedän että se on tyhmää.Mutta joskus voi tuntua tuntua semmoiselta että ei pysty olemaan kiltti. Sellaisia tilanteita voi olla vaikka silloin kun on nähnyt tai kokenut jonkun kiusaajan seurassa jotain semmoista että rupeaa vähän pelottamaan esimerkiksi kiusaaja vaikka yrittää lyödä. Silloin ehkä tekisi mieli lyödä takaisin ja varmaan löisinkin. Ja jos minua sillä lailla kiusataan niin minä olen lyönytkin takaisin (jos se kiusaaja on lyönyt). Mutta silti tiedän että muuten ei saisi kuitenkaan lyödä eikä muutenkaan satuttaa tai kiusata.

Pikkusiskoani on joskus päiväkodissa kiusattu mutta minä olen puolustanut sitä vaikka itsekkin joskus kiusaan sitä kotona (koska se on joskus hirveän ärsyttävä sillä se koko ajan haluaa leikkiä samalla tavaralla kuin minä).Ja nyt pitääkin lopettaa koska pikkusisko huusi juuri auttamaan koska isi vangitsi sen (ei tietenkään oikeasti).